Meidän neitokainen sai kunnian toimia ristisaattueessa ristin kantajana |
Raunioilla oli vielä yhteislaulua, pari pientä esitystä sekä kutosten kukitus ja jäähyväislaulu. Ja että se taas herkisti. Varsinkin kun seisoin heidän opeaan vastapäätä ja näin kyyneleet hänen silmissään. Ja laulun aikana kun kutosten tytöt alkoivat itkemään. Huh-huh. Enpä muista muilla kerroilla olleen yhtä liikuttunut. Kait se sitten vaan kun oli kyseessä meidän vauva, ja tiesi että nyt on yksi vaihe meidän elämästä takana. No eipä muuta kuin kohden uusia tuulia.
KatjaS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti