Viikonloppu on taas ollut melkoista tunteiden vuoristorataa. Perjantaina oli tätini hautajaiset, ekat äidin jälkeen. Ja kyllä nostattivat taas kaikki nuo silloiset tunteet pintaan. Kaiken muun lisäksi kirkossa veisattiin aivan samat virret kuin äidin siunaustilaisuudessa. Nyt on sitten ollut aivan mahdoton ikävä äitiä. Välillä tuntuu et oikein sattuu kun ikävä on niin suuri.
Onneksi viikonloppuun on sentään mahtunut iloisiakin asioita. Esikoisen tyttöystävä sai työssäoppimispaikan Raumalta ja muuttaa siksi aikaa meille asumaan. Eli meidän perhe kasvaa yhdellä teinillä ensi kuussa.
Lisäksi olen erittäin tyytyväinen kun sain tänään valmiiksi viimeisetkin tilatut villasukat. Saan pian aloitella niitä Olga sukkia.
KatjaS
Äidin ikävä ei koskaan väisty. Puolitoista vuotta Äidin kuolemasta ja välillä ikävä puristaa tosi kovin rintaa. Vieläkin mietin, kun jotakin tapahtuu, että soitan Äidille♥.
VastaaPoistaNiin tuttu tunne <3
PoistaMinulla ei periaattessa ollu äitiä, etten osaa tuohon teidän tunteeseen samaistua. Olen eka kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksi. Ois kiva jos tulisit kylään Aurinkokujallekkin.
VastaaPoistaTervetuloa lukijaksi, pitääpä poiketa Aurinkokujalla
Poista